Asentohuimaus ja sen merkitys terveydelle

Jaa artikkeli

Tuntuuko joskus, että maailma pyörii ympärilläsi, vaikka seisot täysin paikallasi? Tai aiheuttaako sängystä nouseminen äkillistä huimausta? Et ole yksin. Asentohuimaus on yksi yleisimmistä huimauksen muodoista, joka voi vaikuttaa merkittävästi arkeesi ja hyvinvointiisi. Huimaus on enemmän kuin vain epämukava tunne – se voi rajoittaa liikkumistasi, vaikuttaa tasapainoosi ja jopa heikentää elämänlaatuasi. Tässä artikkelissa sukellammme asentohuimauksen maailmaan: mitä se on, mistä se johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa. Saat käytännöllisiä neuvoja huimausoireiden tunnistamiseen ja tietoa siitä, miten voimme auttaa sinua digitaalisten terveyspalveluidemme avulla.

Mikä on asentohuimaus ja miten se ilmenee?

Asentohuimaus, tarkemmin sanottuna hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV, Benign Paroxysmal Positional Vertigo), on tila, jossa tietyt pään liikkeet tai asennon muutokset aiheuttavat lyhytkestoisen, mutta intensiivisen pyörimisen tunteen. Kyseessä on yleisin huimaustyyppi, joka voi iskeä iästä riippumatta, mutta on yleisempi yli 50-vuotiailla.

Tyypillisin oire on äkillinen pyörimisen tunne, joka kestää yleensä 10-30 sekuntia. Tämä tunne ilmenee usein, kun käännät päätäsi nopeasti, nouset ylös sängystä tai kumarrut alas. Muita yleisiä oireita ovat pahoinvointi, tasapainohäiriöt, silmien nykiminen (nystagmus) ja epävarmuus liikkuessa.

Asentohuimaus eroaa muista huimaustyypeistä selvästi sen laukaisevan mekanismin vuoksi. Toisin kuin esimerkiksi Ménièren taudissa tai migreenihuimauksessa, asentohuimaus liittyy aina tiettyyn pään asentoon tai liikkeeseen.

Asentohuimaus ei ole vaarallinen tila, mutta voi olla erittäin epämiellyttävä ja pelottavakin kokemus. Jos tunnistat näitä oireita, on hyvä tietää, että kyseessä on yleensä helposti hoidettava vaiva.

Asentohuimauksen vaikutukset päivittäiseen elämään

Vaikka asentohuimaus on fyysisesti lyhytkestoinen, sen vaikutukset arkeesi voivat olla laajoja ja pitkäaikaisia. Jatkuva huimauksen pelko voi saada sinut välttämään tiettyjä liikkeitä ja toimintoja, mikä rajoittaa elämääsi merkittävästi.

Jokapäiväiset askareet kuten sängystä nouseminen, hyllyltä tavaroiden ottaminen tai autolla ajaminen voivat muuttua haastaviksi. Työelämässä asentohuimaus voi vaikeuttaa keskittymistä ja vaikuttaa työtehokkuuteen, etenkin jos työsi vaatii paljon liikkumista tai pään kääntämistä.

Unenlaatu kärsii usein, koska nukkuma-asennon vaihtaminen yöllä voi laukaista huimauskohtauksen. Monet heräävät huimaukseen tai välttävät tiettyjä nukkuma-asentoja, mikä johtaa katkonaiseen uneen ja päiväväsymykseen.

Fyysisen toimintakyvyn lisäksi asentohuimaus voi vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin. Jatkuva epävarmuus ja huimauskohtausten arvaamattomuus saattavat aiheuttaa ahdistusta ja jopa masennusta. Sosiaalinen elämä voi kaventua, kun välttelee tilanteita, joissa huimaus voisi iskeä.

Onneksi tilanteeseen on saatavilla tehokasta apua, ja useimmat asentohuimauksesta kärsivät voivat saada oireensa hallintaan oikealla hoidolla. Tärkeintä on tunnistaa oireet ja hakea apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mitkä ovat asentohuimauksen taustasyyt?

Asentohuimauksen taustalla on useimmiten sisäkorvan häiriö. Sisäkorvassa sijaitsee tasapainoelin, joka koostuu kolmesta kaarikäytävästä. Nämä kaarikäytävät ovat täynnä nestettä ja sisältävät pieniä kalsiumkarbonaattikiteitä eli otoliitteja.

Normaalisti nämä kiteet ovat kiinnittyneinä tiettyyn kohtaan sisäkorvassa, mutta joskus ne voivat irrota ja ajautua kaarikäytäviin. Kun käännät päätäsi, nämä irralliset kiteet liikkuvat nesteen mukana ja ärsyttävät tasapainoelimen aistinsoluja. Tämä lähettää aivoille virheellisiä signaaleja liikkeestä, vaikka olet todellisuudessa paikallasi – seurauksena on huimauksen tunne.

Yleisimpiä laukaisevia tekijöitä ja riskitekijöitä asentohuimaukselle ovat:

  • Ikääntyminen (yleistyy yli 50-vuotiailla)
  • Pään vammat ja tärähdykset
  • Pitkittynyt vuodelepo
  • Sisäkorvatulehdus (labyrintiitti)
  • Korva- tai päänalueen leikkaukset
  • Migreeni (lisää alttiutta)

Joissakin tapauksissa ei selvää laukaisevaa tekijää löydy, jolloin puhutaan idiopaattisesta asentohuimauksesta. Tällöin kyse voi olla ikääntymiseen liittyvistä luonnollisista muutoksista sisäkorvan rakenteissa.

On tärkeää ymmärtää, että huimaus ei itsessään ole sairaus vaan oire, jonka taustalla voi olla useita eri syitä. Asentohuimaus on näistä yleisin, mutta varman diagnoosin saamiseksi tarvitaan asiantuntijan arviota.

Asentohuimauksen diagnosointi ja tutkimukset

Asentohuimaus diagnosoidaan tyypillisesti oireiden, potilaan kertomuksen ja yksinkertaisten kliinisten testien avulla. Dix-Hallpike-testi on tärkein diagnostinen menetelmä, jossa lääkäri auttaa sinua vaihtamaan asentoa nopeasti ja tarkkailee, ilmeneekö huimausta sekä silmien nykimistä (nystagmus).

Testissä makaat ensin tutkimuspöydällä, minkä jälkeen lääkäri avustaa sinut nopeasti puoli-istuvaan asentoon pää käännettynä sivulle ja hieman alaspäin. Jos tämä liike aiheuttaa huimausta ja silmien nykimistä, on diagnoosi yleensä selkeä.

Muita tutkimuksia, joita voidaan tarvita erotusdiagnostiikkaan:

  • Tasapainokokeet
  • Kuulontutkimus (audiometria)
  • Pään magneettikuvaus (MRI) muiden syiden poissulkemiseksi
  • Videonystagmografia (VNG) silmävärveen tarkempaan analysointiin

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos:

  • Huimaus on voimakasta tai pitkäkestoista
  • Huimaukseen liittyy kuulon heikkenemistä
  • Huimaukseen liittyy neurologisia oireita kuten puhevaikeuksia, raajojen heikkoutta tai näköhäiriöitä
  • Huimaus vaikuttaa merkittävästi arjessa selviytymiseen
  • Huimaus alkaa äkillisesti ilman selvää syytä

Digitaalisten terveyspalveluiden ansiosta voit nykyään saada alustavan arvion huimausoireistasi etävastaanotolla, mikä helpottaa etenkin niiden tilannetta, joille liikkuminen on huimauksen vuoksi hankalaa.

Tehokkaita hoitomenetelmiä asentohuimaukseen

Asentohuimauksen hoito on onneksi useimmiten yksinkertaista ja tehokasta. Epley-manööveri on yleisin hoitomenetelmä, joka perustuu pään asentojen hallittuun muuttamiseen. Tämän tekniikan avulla irronneet kalsiumkiteet ohjataan takaisin oikeaan paikkaan sisäkorvassa.

Epley-manööverissä pää käännetään sarjalla tarkkaan määriteltyjä liikkeitä, jotka tehdään tietyssä järjestyksessä. Toimenpide kestää vain muutaman minuutin ja on kivuton, vaikka saattaakin aiheuttaa hetkellisesti huimausta. Usein yksi hoitokerta riittää, mutta joskus tarvitaan toistoja.

Muita hoitomenetelmiä ovat:

Hoitomenetelmä Kuvaus Soveltuvuus
Semont-manööveri Nopea siirtyminen kyljeltä toiselle Vaihtoehto Epley-manööverille
Brandt-Daroff -harjoitukset Toistettavia liikkeitä, joita voi tehdä kotona Itsehoito ja ennaltaehkäisy
Tasapainoharjoitukset Vestibulaarinen kuntoutus Pitkittynyt huimaus, jälkioireet
Lääkehoito Pahoinvointilääkkeet, rauhoittavat Lyhytaikaiseen oireiden lievitykseen

Lääkehoidon rooli on asentohuimauksen hoidossa yleensä vähäinen. Pahoinvointilääkkeet voivat helpottaa oloa akuutissa vaiheessa, mutta ne eivät poista itse huimauksen syytä ja voivat hidastaa sisäkorvan luonnollista sopeutumista.

Itsehoitona voit kokeilla seuraavia keinoja:

  • Vältä äkillisiä pään liikkeitä
  • Nouse ylös hitaasti, erityisesti aamuisin
  • Käytä ylimääräistä tyynyä pään alla nukkuessasi
  • Käännä koko vartaloa, älä pelkkää päätä, kun vaihdat katsesuuntaa
  • Tee säännöllisesti tasapainoharjoituksia

Asentohuimaus uusiutuu noin kolmanneksella potilaista, joten on hyvä osata perustekniikat oireiden hallitsemiseksi.

Miten Digisairaala auttaa huimausoireiden kanssa?

Me Digisairaalassa ymmärrämme, miten haastavia huimausoireet voivat olla arjessa. Digitaaliset palvelumme sopivat erinomaisesti huimausoireiden arviointiin ja hoitoon, koska voit saada apua kotisohvaltasi käsin – ilman tarvetta matkustaa oireiden kanssa.

Etälääkärimme voi auttaa tunnistamaan, onko kyseessä asentohuimaus vai jokin muu huimauksen muoto. Konsultaation aikana kartoitetaan oireesi, niiden kesto ja laukaisevat tekijät. Lääkäri voi myös ohjeistaa sinua tekemään yksinkertaisia testiliikkeitä, joiden avulla voidaan arvioida huimauksen tyyppiä.

Tarjoamme:

  • Nopeat etälääkäriajat ilman pitkiä odotusaikoja
  • Selkeät hoito-ohjeet ja videomateriaalit asentohoitojen toteuttamiseen kotona
  • Seurantakäynnit, joilla varmistetaan hoidon tehokkuus
  • Tarvittaessa lähetteet jatkotutkimuksiin
  • Digitaalinen oirepäiväkirja huimausoireiden seurantaan

Huimausoireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Jos koet toistuvaa tai pitkittynyttä huimausta, varaa aika etälääkärillemme verkkosivujemme kautta. Vastaanotolla selvitämme yhdessä oireidesi syyn ja suunnittelemme tehokkaimman hoitopolun juuri sinulle. Asentohuimaus on useimmiten helposti hoidettavissa, ja oikean diagnoosin jälkeen voit saada nopean avun ja palata normaaliin aktiiviseen elämään.

Välitämme hyvinvoinnistasi ja haluamme tarjota ratkaisuja, jotka sopivat juuri sinun elämäntilanteeseesi. Digitaalinen terveydenhuolto mahdollistaa asiantuntevan avun myös silloin, kun liikkuminen on haastavaa huimausoireiden vuoksi.

Saatat olla kiinnostunut lukemaan

Pidäthän itsestäsi ja perheestäsi huolta – varaa videovastaanotto nyt!





Siirry kirjautumissivulle klikkaamalla

Acute

Potilastieto-järjestelmä

Visiba Care

Etävastaanotto-järjestelmä

Tärkeä Ilmoitus: 

Päivitämme parhaillaan maksujärjestelmäämme, mikä saattaa aiheuttaa lyhyitä käyttökatkoja maksutoimintoihin.
Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestäsi.
Jos sinulla on asia, jotka vaativat välitöntä huomiota, voit ottaa meihin yhteyttä osoitteeseen asiakaspalvelu@digisairaala.com tai soittamalla numeroon 010 573 1200.

Tärkeä Ilmoitus: 

Päivitämme parhaillaan maksujärjestelmäämme, mikä saattaa aiheuttaa lyhyitä käyttökatkoja maksutoimintoihin.
Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestäsi.
Jos sinulla on asia, jotka vaativat välitöntä huomiota, voit ottaa meihin yhteyttä osoitteeseen asiakaspalvelu@digisairaala.com tai soittamalla numeroon 010 573 1200.