Murrosikä, yksinäisyys ja yhteiskunnan haasteet: Asiantuntijavinkkejä ja neuvoja vanhemmille, huoltajille ja nuorille

Jaa artikkeli

Yksinäisyyden tunne murrosiässä ei ole uusi ilmiö. Tämä haaste on kuitenkin korostunut viime aikoina, ja yhteiskunta on joutunut kohtaamaan lisääntyvän koulukiusaamisen, nuorison väkivallan sekä sosiaalisen median tuomat haasteet, jotka mahdollistavat kiusaamisen seurata nuorta jopa kotiin asti.

Tunteiden vuoristorata ja oikean tuen merkitys

Murrosikä on aikaa, jolloin tunteet saattavat vaihdella rajustikin. Moni nuori tuntee itsensä yksinäiseksi, vaikka hänellä olisi ystäviä ympärillään. On tärkeää muistaa, että yksinäisyyttä ei pidä vähätellä, ja vanhempien on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan ja tarjoamaan tukea.

Yksinäisyyden tunnistaminen ja siihen puuttuminen

On tärkeää tunnistaa merkit, joista voimme päätellä, että nuori saattaa tuntea itsensä yksinäiseksi:

  • Muutokset käyttäytymisessä tai mielialassa
  • Vähentynyt kiinnostus aiemmin rakastettuihin harrastuksiin
  • Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista
  • Unettomuus tai lisääntynyt unentarve
  • Vähentynyt halu viettää aikaa perheen kanssa

Konkreettisia vinkkejä yksinäisyyteen

  • Rohkaise nuorta osallistumaan ryhmätoimintaan tai aloittamaan uuden harrastuksen.
  • Järjestä yhteistä aikaa nuoren kanssa – olipa se sitten yhteinen elokuvailta, kokkaushetki tai vaikkapa kävely luonnossa.
  • Kannusta nuorta ottamaan yhteyttä ystäviinsä tai olemaan avoin uusille ihmissuhteille.

Arjen haasteet ja konkreettiset vinkit niiden kohtaamiseen

  • Ole avoin ja kuunteleva. Jos nuori tuo esille huolensa tai ongelmansa, ota ne vakavasti ja keskustele.
  • Rajoita nuoren ruutuaikaa ja rohkaise keskusteluun päivän tapahtumista.
  • Ole läsnä nuoren elämässä ja tunne hänen ystävänsä.
  • Pidä huolta, että arjen rytmi pysyy tasapainossa. Säännölliset ruokailut ja riittävä uni ovat avainasemassa hyvinvoinnissa.

Mistä hakea apua, kun yksinäisyys painaa?

Yksinäisyyden kohdatessa on tärkeää tietää, että apua on saatavilla. Seuraavassa on lueteltu paikkoja ja ammattilaisia, joiden puoleen voi kääntyä:

  • Koulun ammattilaiset: Koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ovat koulutettuja auttamaan ja tukemaan nuoria erilaisissa haasteissa. Heidän puoleensa voi kääntyä, kun tarvitsee juttuseuraa tai ammattiapua.
  • Digisairaala: Monet nuoret voivat kokea helpommaksi ottaa yhteyttä digitaalisten kanavien kautta. Digisairaalan ammattilaiset tarjoavat tukea monenlaisiin mielenterveyden ja elämän haasteisiin.
  • Läheiset ja perhe: Vaikka yksinäisyys voi tuntua ylitsepääsemättömältä, usein läheiset ja perhe haluavat auttaa ja tukea. Puhuminen yksinäisyydestä voi avata ovia ja löytää ymmärrystä odottamattomista paikoista.
  • Erilaiset vertaistukiryhmät: Yksinäisyys voi tuntua eristävältä, mutta moni muukin kokee samoin. Vertaistukiryhmissä voi jakaa kokemuksiaan ja saada tukea muilta saman kokeneilta.
  • Mielenterveysjärjestöjen palvelut: Organisaatiot kuten MIELI Suomen Mielenterveys ry tarjoavat monenlaista apua ja neuvontaa niille, jotka kokevat yksinäisyyttä.

On tärkeää korostaa, että avun hakeminen on merkki vahvuudesta, ei heikkoudesta. Jokainen nuori ansaitsee tuntea olonsa turvalliseksi, ymmärretyksi ja kuulluksi.

Kun haemme yhdessä ratkaisuja, yksinäisyys ei jää yksinäiseksi kokemukseksi.

Saatat olla kiinnostunut lukemaan

Pidäthän itsestäsi ja perheestäsi huolta – varaa videovastaanotto nyt!


Siirry kirjautumissivulle klikkaamalla