Miksi lapsen puheen kehittyminen voi viivästyä?

Lapsen puheen kehittyminen voi viivästyä monista syistä, kuten geneettisistä tekijöistä, kuulo-ongelmista, neurologisista syistä tai ympäristön virikkeettömyydestä. Noin 10-15% lapsista kokee jonkinasteista viivettä puheen kehityksessä, mutta useimmiten kyse on ohimenevästä vaiheesta. Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta lapselle voidaan tarjota oikeanlaista tukea mahdollisimman aikaisin. Jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan, mutta tiettyjen merkkipaalujen viivästyminen voi olla syy keskustella asiasta neuvolan tai lääkärin kanssa.

Miksi lapsen puheen kehittyminen voi viivästyä?

Puheen kehityksen viivästyminen on melko tavallista – jopa 15-20% pikkulapsista saavuttaa puheen kehityksen merkkipaalut ikätovereitaan myöhemmin. Puheen kehitys on monimutkainen prosessi, joka alkaa jo vauvan ensimmäisistä ääntelyistä ja jokeltelusta kehittyen vähitellen yksittäisistä sanoista lauseiksi ja sujuvaksi kommunikaatioksi.

Lapsen kielellinen kehitys on yksilöllistä ja etenee jokaisella omassa tahdissa. Tytöt kehittyvät kielellisesti usein poikia nopeammin, ja sisarusten välillä voi olla huomattavia eroja. Vaikka viivästymät ovat yleisiä, on tärkeää tunnistaa mahdolliset ongelmat ajoissa.

Puheen kehittymisen seuranta kuuluu neuvolakäyntien perusasioihin, sillä kieli on keskeinen ajattelun, oppimisen ja sosiaalisten suhteiden työkalu. Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä mahdollisia myöhempiä oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita.

Mitkä ovat yleisimmät syyt lapsen puheen viivästymiseen?

Lapsen puheen viivästymisen taustalla voi olla useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat joko yksin tai yhdessä. Yleisimmät syyt liittyvät perinnöllisiin tekijöihin, kuuloon, neurologiseen kehitykseen ja ympäristön vaikutuksiin.

Geneettiset tekijät ovat merkittävä puheen viivästymisen aiheuttaja. Jos suvussa on esiintynyt puheen kehityksen haasteita, on lapsella suurempi riski kohdata samoja vaikeuksia. Kuulon ongelmat puolestaan vaikuttavat suoraan lapsen kykyyn omaksua puhetta – jos lapsi ei kuule äänteitä selkeästi, on hänen vaikea oppia niitä tuottamaan.

Neurologiset syyt, kuten kehitykselliset erityisvaikeudet, autismikirjon häiriöt tai kehitysviiveet voivat hidastaa puheen kehitystä. Ympäristötekijöillä on myös suuri merkitys: kielellisten virikkeiden puute tai vähäinen vuorovaikutus voivat hidastaa puheen kehitystä merkittävästi.

Monikielisessä ympäristössä kasvavalla lapsella voi esiintyä tilapäistä viivettä, sillä hän omaksuu samanaikaisesti useita kieliä. Tämä ei ole varsinainen häiriö vaan normaali vaihe. Myös kaksosilla tai monikkoperheissä esiintyy useammin puheen viivästymistä, sillä sisarukset saattavat kehittää keskinäisen kommunikaation, joka vähentää tarvetta normaalille kielelliselle ilmaisulle.

Miten vanhempi voi tunnistaa puheen kehityksen viivästymisen?

Puheen kehityksen viivästymisen tunnistamisessa auttavat tietyt ikäkausittaiset merkkipaalut, joiden saavuttamista vanhempi voi seurata. Vaikka yksilölliset erot ovat suuria, tietyt kehitysvaiheet näkyvät useimmilla lapsilla tietyssä ikävaiheessa.

Alle 1-vuotiaalla vauvalla tulisi esiintyä monipuolista jokeltelua ja ääntelyä. 1-1,5-vuotiaan sanavarastoon kuuluu yleensä jo joitakin yksittäisiä sanoja. 2-vuotias tyypillisesti yhdistää sanoja lyhyiksi lauseiksi, ja 3-vuotias osaa jo muodostaa monisanaisia lauseita ja kertoa yksinkertaisia tarinoita.

Hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi se, että lapsi ei osoita kiinnostusta kommunikaatioon, ei käytä eleitä puheen tukena, puheen ymmärtäminen vaikuttaa heikolta, tai jo opitut taidot taantuvat. Myös vuorovaikutuksen puute tai vaikeus saada katsekontaktia voivat olla merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

On kuitenkin muistettava, että lapset kehittyvät yksilöllisesti. Jotkut lapset saattavat keskittyä ensin liikkumistaitojen kehittämiseen ja puheen kehitys voi siksi viivästyä hieman. Olennaista on kehityksen suunta – eteneekö se, vaikkakin hitaammin.

Milloin lapsen puheen kehityksen viivästymisestä tulisi huolestua?

Lapsen puheen kehityksen viivästymisestä kannattaa huolestua, jos kehitys poikkeaa selvästi edellä kuvatuista ikätasoisista odotuksista tai jos lapsi ei osoita kiinnostusta vuorovaikutukseen. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota, jos 18 kuukauden ikäisellä lapsella ei ole lainkaan merkityksellisiä sanoja tai jos 2-vuotias ei yhdistele sanoja.

Vanhempien vaisto on usein hyvä mittari – jos sinusta tuntuu, että lapsesi kommunikaatiossa on jotain poikkeavaa, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Neuvolakäynneillä puheen kehitystä seurataan systemaattisesti, mutta vanhempi voi myös itse pyytää lisäarviota, jos huoli herää neuvolakäyntien välillä.

Puheterapeutin arvioon pääsee tavallisesti neuvolan lähetteellä. Joskus tarvitaan laajempaa tutkimusta, johon voi osallistua moniammatillinen tiimi: lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se parantaa huomattavasti lapsen mahdollisuuksia saavuttaa ikätasonsa taidot.

Erityisesti seuraavat merkit ovat syitä hakeutua arvioon pikaisesti:

• Lapsi ei seuraa katseellaan tai reagoi ääniin (6-12 kk)
• Jokeltelu puuttuu tai on yksipuolista (12 kk)
• Ei lainkaan sanoja 18 kuukauden iässä
• Sanavarasto ei kasva 1,5-2 vuoden iässä
• 2-vuotias ei yhdistele sanoja lauseiksi
• 3-vuotiaan puhe on niin epäselvää, etteivät perheen ulkopuoliset saa siitä selvää
• Aiemmin opitut taidot taantuvat tai katoavat

Miten vanhempi voi tukea lapsen puheen kehitystä kotona?

Vanhemmilla on keskeinen rooli lapsen puheen kehityksen tukemisessa. Kotona tapahtuvaa kielellistä tukea voi tarjota arjen lomassa monin eri tavoin, ja usein parhaat tulokset saavutetaan leikin ja mukavan yhdessäolon kautta.

Lukeminen on yksi tehokkaimmista tavoista tukea kielellistä kehitystä. Jo vauvan kanssa kannattaa tutustua kuvakirjoihin ja nimetä asioita. Tarinoiden kuunteleminen kehittää sanaston lisäksi myös keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja mielikuvitusta.

Arkisiin tilanteisiin voi lisätä kielellistä rikkautta sanoittamalla tekemistä: “Nyt äiti laittaa sinulle punaisen paidan. Laitetaan käsi hihaan. Toinen käsi toiseen hihaan.” Myös laulaminen, loruttelu ja sanaleikit ovat erinomaisia tapoja rikastuttaa kieltä.

Käytännöllisiä vinkkejä puheen kehityksen tukemiseen:

• Puhu lapselle selkeästi ja katso silmiin
• Anna lapselle aikaa vastata ja ilmaista itseään
• Laajenna lapsen ilmaisua (“Auto” → “Niin, siinä menee punainen auto”)
• Leiki kielellisiä leikkejä (Kim-leikki, arvaa mikä, riimittelyt)
• Pidä ruutuaika kohtuullisena ja suosi vuorovaikutteisia sovelluksia
• Kannusta kommunikaatioon, älä arvaa liikaa lapsen tarpeita
• Leiki roolileikkejä, jotka kehittävät kieltä ja mielikuvitusta
• Nimeä ympäristön asioita arjessa

Lapsen kanssa kommunikoidessa on tärkeää puhua hieman lapsen omaa tasoa kehittyneemmin, mutta ei liian monimutkaisesti. Vältä “lapsellista” puhetapaa ja vääriä sanamuotoja. Lapsi tarvitsee oikean mallin oppiakseen oikeita ilmaisuja.

Millaista tukea on saatavilla puheen kehityksen viivästymiseen?

Puheen kehityksen viivästymiseen on tarjolla monipuolista tukea. Ensisijainen kontakti on yleensä neuvola, josta voidaan tarvittaessa ohjata eteenpäin. Puheterapia on yleisin ja tehokkain tukimuoto kielen ja puheen kehityksen haasteisiin.

Puheterapiassa tuetaan lapsen kielellistä kehitystä yksilöllisesti suunniteltujen harjoitusten avulla. Puheterapeutti arvioi lapsen kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot ja suunnittelee terapian lapsen vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Terapiaa toteutetaan yleensä leikin kautta, jotta se olisi lapselle mielekästä.

Varhaiskasvatuksessa voidaan tarjota erityispedagogista tukea, kuten pienryhmätoimintaa, kuvien käyttöä kommunikaation tukena tai S2-opetusta monikielisille lapsille. Tarvittaessa päiväkodissa voidaan tehdä yksilöllinen tuen suunnitelma.

Meidän etäpalvelumme kautta on mahdollista saada matalan kynnyksen konsultaatiota puheen kehityksen tueksi. Vanhemmat voivat varata videovastaanoton, jossa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilanteen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Tarjoamme myös digitaalisia vanhemmuuden tukipalveluita, kuten vanhempainryhmiä ja tietopaketteja lapsen kehityksestä.

Julkisen terveydenhuollon puolella tuki järjestyy yleensä seuraavan polun mukaan:

1. Neuvolassa tehdään arvio ja tarvittaessa lähete puheterapeutille
2. Puheterapeutti tekee arvion ja suosittelee sopivat tukitoimet
3. Tarvittaessa lähete laajempiin tutkimuksiin (esim. foniatri, lastenneurologi)
4. Tukitoimien toteutus (puheterapia, varhaiserityisopetus, kotona tehtävät harjoitteet)
5. Säännöllinen seuranta ja tukitoimien päivittäminen tarpeen mukaan

Yhteenveto: Lapsen puheen tukeminen on yhteistyötä

Lapsen puheen kehityksen tukeminen on parhaimmillaan vanhempien, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen saumatonta yhteistyötä. Vaikka puheen viivästyminen voi herättää huolta, on hyvä muistaa, että valtaosa lapsista saavuttaa ikätasonsa kielellisen kehityksen oikea-aikaisen tuen avulla.

Tässä artikkelissa olemme käsitelleet lapsen normaalin puheen kehityksen merkkipaaluja, viivästymisen syitä ja tunnistamista, sekä erilaisia tukimuotoja ja kotona tehtäviä harjoituksia. Tärkeintä on muistaa, että varhainen puuttuminen on avainasemassa – mitä aiemmin tuki aloitetaan, sitä parempia tuloksia yleensä saavutetaan.

Jos sinulla herää huoli lapsesi puheen kehityksestä, älä jää odottamaan. Ota asia puheeksi neuvolassa tai varaa aika meidän digitaaliseen vastaanottopalveluumme. Voimme yhdessä arvioida tilanteen ja suunnitella tarvittavat tukitoimet. Lapsen kommunikaation tukeminen on investointi tulevaisuuteen, sillä vahvat kielelliset taidot luovat pohjan oppimiselle, sosiaalisille suhteille ja itsetunnolle.

Me olemme täällä tukemassa sinua ja perhettäsi lapsen kehityksen jokaisessa vaiheessa – yhdessä löydämme parhaat ratkaisut juuri teidän tilanteeseenne.