Kuukautiset ovat luonnollinen osa monien työikäisten arkea, mutta silti niiden vaikutuksista työssä jaksamiseen ja työkykyyn puhutaan edelleen aivan liian vähän. Joka kuukausi miljoonat ihmiset kamppailevat kivun, väsymyksen ja mielialan vaihteluiden kanssa yrittäen samalla suoriutua työtehtävistään täysipainoisesti. Kuukautiskokemukset ovat yksilöllisiä, mutta silti yhteiskunnassamme elää sitkeästi ajatus, että näistä oireista pitäisi vain “selvitä” ilman sen suurempaa huomiota. Onko tämä kuitenkaan järkevää työhyvinvoinnin tai työtehokkuuden kannalta? Tässä artikkelissa käsittelemme kuukautisten ja PMS-oireiden vaikutusta työkykyyn sekä sitä, miksi näiden asioiden avoin käsittely työpaikoilla on tärkeää.
Kuukautisten ja PMS-oireiden yleisimmät vaikutukset työkykyyn
Kuukautiskierto vaikuttaa valtaosaan kuukautisia kokevista ihmisistä tavalla, joka näkyy myös työelämässä. Fyysiset oireet kuten voimakkaat alavatsakivut, päänsärky, selkäkivut ja väsymys voivat merkittävästi heikentää keskittymiskykyä ja työtehoa. Monille juuri kipu on merkittävin työkykyä rajoittava tekijä – vahvat kipulääkkeetkään eivät aina tuo helpotusta.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä tuo mukanaan myös psyykkisiä oireita, jotka vaikuttavat työsuoritukseen. Ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat ovat tyypillisiä oireita, jotka voivat hankaloittaa vuorovaikutustilanteita ja päätöksentekoa työympäristössä. Joillekin nämä psyykkiset oireet ovat jopa kuormittavampia kuin fyysiset kivut.
Kuukautisoireilu näkyy myös poissaoloina. Meistä monet ovat joskus joutuneet ottamaan vapaata töistä voimakkaiden kuukautiskipujen vuoksi. Tämä aiheuttaa usein syyllisyyttä ja stressiä, sillä kuukautisiin liittyvät poissaolot saatetaan nähdä jotenkin “vähemmän oikeutettuina” kuin muut sairauspoissaolot.
Miksi kuukautisoireita vähätellään työpaikoilla?
Kuukautisiin liittyy edelleen vahva tabu, joka juontaa juurensa syvältä kulttuurihistoriasta. Kuukautisista vaikeneminen on edelleen yleistä työpaikoilla – aihe koetaan liian henkilökohtaiseksi tai jopa sopimattomaksi ammatillisessa ympäristössä. Tämä vaikenemisen kulttuuri johtaa helposti siihen, että oireita vähätellään tai niitä ei oteta tosissaan.
Taustalla vaikuttaa myös pitkä historia, jossa naisten terveysoireet on systemaattisesti sivuutettu tai nähty vain “normaalina osana naiseutta”. Ajatus siitä, että kivun tulisi olla vain osa elämää, on johtanut tilanteeseen, jossa moni sinnittelee vakavienkin oireiden kanssa hakematta apua.
Pelko leimautumisesta “heikoksi” tai “epäluotettavaksi” työntekijäksi ajaa monet piilottamaan oireensa. Erityisesti miesvaltaisilla aloilla kuukautiskivuista puhuminen voi tuntua mahdottomalta, ja oireet koetaan asiaksi, joka pitää vain kestää näyttämättä niitä ulospäin.
Miten hormonikierto vaikuttaa työtehokkuuteen?
Kuukautiskierto on paljon muutakin kuin vain kuukautisvuodon aika. Hormonitasot vaihtelevat kuukauden mittaan vaikuttaen suoraan aivojen toimintaan, energiatasoon ja mielialaan. Tällä on väistämättä vaikutusta myös työsuorituksiin ja jaksamiseen.
Kuukautiskierron follikulaarivaiheessa (kuukautisten jälkeen) estrogeenin nousu usein lisää energisyyttä, keskittymiskykyä ja luovuutta. Tämä voi olla monille työelämän “huippuaikaa”, jolloin isot projektit ja luovaa ajattelua vaativat tehtävät sujuvat parhaiten.
Ovulaation jälkeisessä luteaalivaiheessa ja etenkin juuri ennen kuukautisia hormonitasojen lasku voi taas aiheuttaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja tunne-elämän haasteita. Tämä ei tarkoita työntekijän olevan “huonompi”, vaan kyse on normaalista fysiologisesta vaihtelusta, jonka huomioiminen voisi itse asiassa parantaa kokonaistyötehoa.
Kuukautisoireiden hallinta työpäivän aikana
Kuukautiskipuihin ja PMS-oireisiin on onneksi olemassa monia toimivia ratkaisuja, jotka voivat auttaa selviytymään työpäivästä paremmin. Ennakointi on avainasemassa – kipulääkkeen ottaminen jo ennen kipujen pahenemista voi estää kivun yltymisen sietämättömäksi.
Lämpötyynyt tai -laastarit voivat tuoda helpotusta työpäivän aikana. Monet kokevat lämmön lievittävän kramppeja tehokkaasti. Työpaikoilla voisikin olla saatavilla lämpötyynyjä samaan tapaan kuin särkylääkkeitä.
Työpäivän jaksottaminen energiatason mukaan kannattaa. Jos mahdollista, raskaammat ja enemmän keskittymistä vaativat tehtävät kannattaa ajoittaa niihin hetkiin, kun olo on parempi, ja rutiininomaisemmat tehtävät hetkiin, jolloin kipu tai väsymys on voimakkaampaa.
Ruokavalio vaikuttaa myös kuukautisoireisiin. Runsas veden juonti, pienempiä ja useampia aterioita sekä suolaisten ja prosessoitujen ruokien välttäminen voivat auttaa vähentämään turvotusta ja muita oireita.
Milloin hakeutua lääkäriin kuukautisoireiden vuoksi?
Vaikka monet kuukautisoireet ovat normaaleja, poikkeuksellisen voimakkaat kivut eivät ole koskaan “vain normaali osa naiseutta”. Jos kivut haittaavat merkittävästi arkea, työntekoa tai muuta elämää, on aika hakeutua lääkäriin.
Erityisen huolestuttavia merkkejä ovat kuukautiskipujen voimistuminen ajan myötä, kivut jotka eivät helpota tavallisilla kipulääkkeillä, kivut jotka alkavat tuntua myös muina aikoina kuin kuukautisten aikana, sekä hyvin runsas vuoto.
Nämä oireet voivat viitata esimerkiksi endometrioosiin, adenomyoosiin tai muihin sairauksiin, jotka vaativat asianmukaista hoitoa. Valitettavan moni kärsii vuosia voimakkaista oireista ennen diagnoosia, koska kipua on normalisoitu.
Meillä voi helposti varata ajan etävastaanotolle, jos kuukautisoireet mietityttävät. Asiantuntijamme suhtautuvat oireisiisi vakavasti ja auttavat löytämään ratkaisuja, jotka sopivat juuri sinun tilanteeseesi.
Kohti parempaa työhyvinvointia – kuukautiskeskustelun avaaminen
Työpaikoilla tarvitaan avoimempaa keskustelua kuukautisista ja niiden vaikutuksista. Työkulttuurin muutos edellyttää sekä työntekijöiden rohkeutta ottaa asia puheeksi että esihenkilöiden valmiutta kuunnella ja kehittää käytäntöjä.
Joustava työaika ja etätyömahdollisuudet ovat konkreettisia tapoja, joilla työnantajat voivat tukea työntekijöitä kuukautisten aikana. Ne mahdollistavat työnteon sovittamisen vointiin ja samalla vähentävät sairauspoissaolojen tarvetta.
Työpaikan sosiaalitilat tulisi varustaa asianmukaisesti, jotta hygieniatarpeet tulisi huomioitua. Ilmaiset kuukautissuojat työpaikan wc-tiloissa ovat pieni mutta merkittävä tapa osoittaa, että aihe on huomioitu.
Puhumalla avoimesti kuukautisista ja hormonitoiminnan vaikutuksista työkykyyn voimme kaikki edistää työhyvinvointia. Kyse ei ole erityiskohtelun vaatimisesta vaan normaalin fysiologian huomioimisesta työelämän järjestelyissä – samalla tavoin kuin huomioimme muitakin ihmiskehon toimintoja ja tarpeita.
Avoin keskustelu kuukautisista ja niiden vaikutuksista työelämään auttaa paitsi niitä, jotka kamppailevat kuukautiskipujen kanssa, myös koko työyhteisöä. Ymmärrys, empatia ja käytännön järjestelyt edistävät työhyvinvointia ja parantavat työilmapiiriä kaikille. Uskomme, että kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, voidaan vähitellen päästä eroon tarpeettomista tabuista ja rakentaa työympäristöjä, joissa jokainen voi voida hyvin.
