Milloin lapsen puheen kehittyminen yleensä alkaa?

Lapsen puheen kehittyminen alkaa jo vastasyntyneenä ja etenee asteittain kohti ensimmäisiä sanoja, jotka useimmat lapset sanovat 10-14 kuukauden iässä. Varsinaista puhetta edeltää monipuolinen ääntely, jokeltelu ja elekieli. Puheen kehitys on yksilöllinen prosessi, jossa jokainen lapsi etenee omaan tahtiinsa. Vaikka kehityksessä on tiettyjä ikäkohtaisia merkkipaaluja, on tärkeä muistaa, että pienet viiveet ovat usein täysin normaaleja.

Lapsen puheen kehitys: milloin se alkaa ja miten etenee?

Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymähetkellä, kun vauva reagoi ääniin ja alkaa tunnistaa läheisten ääniä. Kyseessä on jatkumo, joka etenee vaiheittain kohti varsinaista puhetta.

Ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana vauva kommunikoi itkulla ja erilaisilla ääntelyillä. Noin 3-4 kuukauden iässä alkaa jokeltelu, jossa vauva kokeilee erilaisia äänteitä. Tämä johtaa 6-9 kuukauden iässä monipuolisempaan jokelteluun, joka sisältää jo kielen tavumaisia rakenteita.

Puheen kehitys etenee yksilöllisesti, mutta tyypillisesti ensimmäiset sanat ilmaantuvat 10-14 kuukauden iässä. Kahden vuoden ikään mennessä lapsi osaa yleensä noin 50-200 sanaa ja alkaa yhdistellä niitä lyhyiksi lauseiksi.

On tärkeää ymmärtää, että puheen kehitys on paljon muutakin kuin vain sanoja – se on kommunikaation kehittymistä, jossa lapsi oppii ymmärtämään puhetta jo kauan ennen kuin osaa itse puhua.

Mitä merkkejä puheen kehityksestä näkyy jo ennen ensimmäisiä sanoja?

Ennen ensimmäisiä sanoja lapsi kehittää monia tärkeitä esikielellisiä taitoja. Näihin kuuluvat ääntely, jokeltelu, eleet ja ilmeet, joilla hän kommunikoi tarpeitaan ja tunteitaan.

Jo vastasyntynyt reagoi ääniin ja tunnistaa vanhempiensa äänet. Noin 3 kuukauden iässä vauva alkaa kujertaa ja tuottaa mielihyvä-ääntelyä. Tämä kehittyy 4-6 kuukauden iässä monipuolisemmaksi jokelteluksi, jossa vauva kokeilee erilaisia äänteitä.

6-9 kuukauden iässä alkaa merkityksellinen jokeltelu, kuten “ma-ma-ma” tai “ta-ta-ta”. Tässä vaiheessa vauva oppii myös vuorovaikutuksen perusteet – hän odottaa vastausta ääntelyynsä ja nauttii vuorottelevasta kommunikaatiosta.

9-12 kuukauden iässä lapsi alkaa ymmärtää yksinkertaisia sanoja ja ohjeita. Hän viestii osoittamalla, ojentamalla esineitä ja muilla eleillä. Tässä vaiheessa lapsi osaa myös ilmaista “ei” pudistamalla päätään ja “kyllä” nyökkäämällä.

Nämä esikielelliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä varsinaisen puheen kehitykselle ja kertovat vanhemmille, että lapsen kielellinen kehitys etenee normaalisti, vaikka sanoja ei vielä olisikaan.

Minkä ikäisenä lapsi sanoo yleensä ensimmäiset sanansa?

Useimmat lapset sanovat ensimmäiset merkitykselliset sanansa 10-14 kuukauden iässä. Tämä ikähaarukka on kuitenkin suuntaa antava, sillä lasten yksilölliset erot voivat olla huomattavia.

Ensimmäiset sanat ovat tyypillisesti yksinkertaisia ja liittyvät lapsen arkeen. Suomessa yleisiä ensisanoja ovat “äiti”, “isi”, “anna”, “ei” ja “hau-hau” (tai muut eläinten äänet). On tavallista, että ensimmäiset sanat voivat olla epäselviä tai lyhennetyssä muodossa, esimerkiksi “ätä” (tämä) tai “pa” (pallo).

On tärkeä erottaa merkitykselliset sanat satunnaisesta ääntelystä. Sanasta on kyse, kun lapsi käyttää samaa ääntä johdonmukaisesti viitatessaan tiettyyn asiaan tai ihmiseen. Vanhempi yleensä tunnistaa, milloin jokeltelusta on tullut tarkoituksellista kommunikaatiota.

Ensisanojen jälkeen sanaston kehitys etenee tyypillisesti hitaasti ensimmäiset kuukaudet, kunnes noin 18 kuukauden iässä monilla lapsilla alkaa niin sanottu “sanapyrähdys”, jolloin sanasto laajenee nopeasti useilla uusilla sanoilla viikottain.

Miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä?

Vanhemmat ovat lapsen tärkeimmät kielelliset mallit ja voivat monin tavoin tukea puheen kehitystä arjessa. Läsnäolo ja vuorovaikutus ovat kaiken perusta.

Päivittäinen puhuminen lapselle on tärkeää jo vauvasta alkaen. Kerro mitä teet, nimeä esineitä ja kuvaa ympäristöä. Käytä selkeää mutta monipuolista kieltä – vauvoille ei tarvitse puhua “vauvakieltä”.

Lukeminen on erinomainen tapa tukea kielellistä kehitystä. Jopa ihan pienelle vauvalle lukeminen on hyödyllistä, sillä hän nauttii äänen rytmistä ja intonaatiosta. Lorut, laulut ja laululeikit ovat yhtä lailla tärkeitä kielellisen kehityksen tukijoita.

Hyvä tapa tukea puheen kehitystä on vastata lapsen jokelteluun ja ääntelyyn – luoda “keskusteluja”, jotka opettavat vuorovaikutuksen perusrakenteita. Kun lapsi osoittaa kiinnostusta johonkin, nimeä se ja kerro siitä lisää.

Ruutuajan rajoittaminen on tärkeää, sillä vaikka jotkut laadukkaat lastenohjelmat voivat tukea kielen kehitystä, mikään ei korvaa aitoa vuorovaikutusta vanhemman kanssa. Meillä etälääkäripalveluiden asiantuntijat voivat antaa lisävinkkejä lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen juuri teidän perheenne tilanteeseen sopivalla tavalla.

Milloin kannattaa huolestua lapsen puheen kehityksen viivästymisestä?

Vaikka lapsen puheen kehityksessä on paljon yksilöllistä vaihtelua, on tiettyjä merkkipaaluja, joiden ohittaminen voi antaa aihetta tarkempaan seurantaan. Jos huoli herää, on aina parempi selvittää asia ajoissa kuin jäädä odottamaan.

Seuraavat havainnot voivat olla syy hakea ammattilaisen arvio:

• Lapsi ei jokeltele monipuolisesti 9 kuukauden ikään mennessä
• Lapsi ei reagoi ääniin tai omaan nimeensä 10 kuukauden ikään mennessä
• Lapsi ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita 18 kuukauden ikään mennessä
• Lapsi ei käytä merkityksellisiä sanoja 18 kuukauden ikään mennessä
• Lapsi ei yhdistele sanoja lyhyiksi lauseiksi 2,5 vuoden ikään mennessä
• Lapsen puhe on 3-vuotiaana niin epäselvää, etteivät vieraammat aikuiset saa siitä selvää

Varhaisella tuella on suuri merkitys puheen ja kielen kehityksen pulmissa. Jos olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, keskustele asiasta neuvolassa. Sieltä lapsi voidaan tarvittaessa ohjata puheterapeutin tai muun asiantuntijan arvioon.

Muista, että puheen kehityksen viive ei automaattisesti tarkoita vakavaa ongelmaa – useimmat viiveet korjaantuvat tukitoimien avulla. Meillä voit keskustella asiantuntijalääkärin kanssa digitaalisella vastaanotolla lapsesi tilanteesta ja saada lisätietoa mahdollisista tukimuodoista.

Keskeiset huomiot lapsen puheen kehityksestä

Lapsen puheen kehitys on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo vastasyntyneenä ja etenee asteittain. Tärkeimmät virstanpylväät tällä matkalla ovat ääntelyn ja kujertelun alkaminen ensimmäisten kuukausien aikana, monipuolinen jokeltelu puolen vuoden iässä, ensimmäiset sanat noin vuoden iässä ja lauseiden muodostaminen 2 vuoden tienoilla.

On hyvä muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Pienet viivästymät ovat tavallisia, eivätkä yleensä anna aihetta huoleen. Tärkeintä on, että kehitys etenee tasaisesti ja lapsi kommunikoi monipuolisesti, vaikka sanoja olisi vähemmän.

Vanhempien rooli puheen kehityksen tukijana on korvaamaton. Päivittäinen puhuminen, lukeminen, laulaminen ja leikkiminen luovat perustan vahvalle kielelliselle kehitykselle. Lasta kannattaa kannustaa ja iloita jokaisesta uudesta sanasta ja ilmaisusta.

Jos kuitenkin huoli lapsen puheen kehityksestä herää, on tärkeää ottaa asia puheeksi neuvolassa. Meiltä saat tukea ja ohjausta myös digitaalisten palveluiden kautta – voit varata ajan etävastaanotolle ja keskustella asiantuntijalääkärin kanssa lapsesi tilanteesta. Tarjoamme apua perheille matalalla kynnyksellä, sillä meille lasten hyvinvointi on sydämen asia.