Lapsen puheen kehittyminen on yksilöllistä, mutta tietyt merkit voivat kertoa, milloin on syytä hakea ammattiapua. Tyypillisesti huolta aiheuttaa, jos lapsi ei jokeltele 9 kuukauden ikään mennessä, ei sano sanoja vuoden ikäisenä tai puhuu huomattavasti vähemmän kuin ikätoverinsa 2 vuoden iässä. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä se parantaa merkittävästi tukitoimien tehokkuutta. Jos olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, keskustele asiasta ensin neuvolassa tai varaa aika suoraan meille.
Lapsen puheen kehitys: milloin on aihetta huoleen?
Vanhempien huoli lapsen puheen kehityksestä on yksi yleisimmistä syistä hakeutua asiantuntijan arvioon. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta tietyt kehityksen virstanpylväät auttavat tunnistamaan, milloin kyse voi olla tarkempaa huomiota vaativasta tilanteesta.
Puheen kehittyminen on monimutkainen prosessi, joka alkaa jo vauvaiässä ääntelyllä ja jokeltelulla. Normaaliin kehitykseen kuuluu vaiheet, joissa opitaan ymmärtämään puhetta, tuottamaan äänteitä ja lopulta muodostamaan sanoja ja lauseita. Vaikka kehitysaikataulu vaihtelee, liian suuret poikkeamat tyypillisestä kehityksestä voivat viitata tuen tarpeeseen.
Jotkut lapset kehittyvät hitaammin kieliympäristöstä, persoonallisuudesta tai biologisista tekijöistä johtuen. Kaksikielisessä ympäristössä kasvavilla lapsilla kielen kehitys saattaa edetä hieman eri tahtia kuin yksikielisillä lapsilla. Myös sisarusten väliset erot voivat olla huomattavia – perheen esikoinen saattaa puhua aiemmin kuin nuoremmat sisarukset tai päinvastoin.
Mitkä ovat normaalit puheen kehityksen virstanpylväät eri ikävaiheissa?
Lapsen puheen kehityksen seuraaminen on helpompaa, kun tuntee tyypilliset ikävaiheiden virstanpylväät. Nämä antavat suuntaa sille, mitä taitoja voi odottaa missäkin iässä, vaikka yksilöllistä vaihtelua esiintyykin.
| Ikä | Tyypilliset puheen kehityksen taidot |
|---|---|
| 6-12 kk | Jokeltelu (ma-ma, pa-pa), reagointi omaan nimeen, yksinkertaisten ohjeiden ymmärtäminen, ensimmäiset merkitykselliset sanat (9-12 kk) |
| 1-2 v | 10-50 sanan sanavarasto, kahden sanan yhdistelmät 18-24 kk iässä, osoittaminen, elekielen käyttö, lyhyiden ohjeiden noudattaminen |
| 2-3 v | 200-300 sanan sanavarasto, 2-3 sanan lauseet, kysymysten esittäminen, minä-pronominin käyttö, tuttujen arkiesineiden nimeäminen |
| 3-4 v | Kokonaisten lauseiden käyttö, menneen ja tulevan ajan ilmaiseminen, värien nimeäminen, tarinoiden kertominen, vuoropuhelu |
| 4-5 v | Selkeä puhe (vaikka joitakin äänteitä voi puuttua), monimutkaiset lauseet, kertova puhe, kysymyssanat, loogiset perustelut |
On tärkeää muistaa, että ikäkohtaiset odotukset ovat keskiarvoja. Jotkut täysin normaalisti kehittyvät lapset saattavat saavuttaa tietyt taidot aiemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi osalle lapsista kehittyy nopeasti laaja passiivinen sanavarasto (ymmärtävät paljon sanoja) ennen kuin alkavat aktiivisesti tuottaa puhetta.
Kuitenkin jos lapsi vaikuttaa jäävän selvästi jälkeen useammassa kehitysvaiheessa tai kehitys pysähtyy kokonaan, on syytä keskustella asiasta ammattilaisen kanssa.
Miten erottaa normaali puheen kehityksen vaihtelu todellisesta ongelmasta?
Lasten puheen kehityksen tahti vaihtelee merkittävästi, mikä tekee joskus vaikeaksi tunnistaa, milloin kyse on normaalista vaihtelusta ja milloin todellisesta ongelmasta. Tietyt merkit auttavat kuitenkin erottamaan, milloin on syytä hakea ammattiapua.
Normaalia vaihtelua on esimerkiksi:
- Kaksikielisen lapsen hieman viivästynyt puheen tuottaminen (vaikka ymmärtäminen on ikätasoista)
- Väliaikainen sanojen “unohtaminen” uusien taitojen opettelun aikana
- Perheen sisäiset erot sisarusten välillä puheen kehittymisessä
- Lievästi epäselvä puhe vielä 3-4-vuotiaana (erityisesti r- ja s-äänteet voivat kehittyä myöhemmin)
Huolestuttavia merkkejä, jotka voivat viitata tarkempaa tutkimusta vaativaan ongelmaan:
- Lapsi ei jokeltele 9 kuukauden ikään mennessä
- Lapsi ei reagoi ääniin tai omaan nimeensä 12 kuukauden ikään mennessä
- Ei lainkaan sanoja 18 kuukauden ikään mennessä
- Alle 50 sanan sanavarasto 2 vuoden iässä
- Ei kahden sanan yhdistelmiä 2,5 vuoden iässä
- Puhe on niin epäselvää, etteivät vanhemmatkaan ymmärrä sitä 3 vuoden iässä
- Lapsi ei muodosta ymmärrettäviä lauseita 4 vuoden ikään mennessä
- Puheessa on taantumista – lapsi menettää jo oppimiaan taitoja
- Lapsi änkyttää voimakkaasti yli 6 kuukauden ajan
Tärkeää on myös huomioida, miten lapsi ymmärtää puhetta. Joskus lapsi, joka puhuu vähän, saattaa kuitenkin ymmärtää puhetta ikätasoisesti, mikä on positiivinen merkki. Sen sijaan sekä puheen tuottamisen että ymmärtämisen vaikeudet yhdessä ovat vahvempi syy hakeutua arvioon.
Milloin ja miten hakeutua puheterapeutin tai lääkärin arvioon?
Mikäli olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, kannattaa hakeutua ammattilaisen arvioon mahdollisimman varhain. Varhainen puuttuminen on erittäin tärkeää, sillä se parantaa merkittävästi tukitoimien vaikuttavuutta ja voi ehkäistä myöhempiä oppimisen haasteita.
Hakeudu puheterapeutin tai lääkärin arvioon, jos:
- Lapsesi ei saavuta ikätasoisia puheen kehityksen virstanpylväitä
- Havaitset edellisessä osiossa mainittuja huolestuttavia merkkejä
- Lapsesi puheen kehitys hidastuu tai taantuu
- Lapsellasi on toistuvasti korvatulehduksia, jotka voivat vaikuttaa kuuloon ja puheen kehitykseen
- Sinulla on voimakas vanhemman intuitio, että kaikki ei ole kunnossa
Meillä voit varata helposti ajan lääkärille tai puheterapeutille videon välityksellä. Etävastaanotto säästää perheesi aikaa ja vaivaa, kun arvio voidaan tehdä kotoa käsin tutussa ympäristössä. Ensimmäisellä vastaanotolla kartoitetaan lapsen puheen kehityksen historia, nykyiset taidot ja mahdolliset huolenaiheet.
Lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen tarkempiin tutkimuksiin tai suoraan puheterapeutille. Lähete ei aina ole tarpeen – voit myös varata ajan suoraan puheterapeutille ilman lääkärin lähetettä. Puheterapeutti arvioi lapsen puheen kehitystä, kielellisiä taitoja ja kommunikaatiota kokonaisvaltaisesti ja laatii yksilöllisen kuntoutussuunnitelman.
| Arvioinnin vaihe | Mitä tapahtuu | Kenen puoleen kääntyä |
|---|---|---|
| Ensimmäinen huoli | Huolen ilmaiseminen, alkukartoitus | Neuvola, perhelääkäri tai meidän etälääkärimme |
| Kielellisten taitojen arviointi | Kokonaisvaltainen puheen ja kielen arviointi | Puheterapeutti |
| Tarvittaessa lisätutkimukset | Kuulon tutkiminen, neurologiset tutkimukset | Korvalääkäri, lastenneurologi |
| Tukitoimien suunnittelu | Kuntoutussuunnitelma, kotiharjoitteet | Puheterapeutti, moniammatillinen tiimi |
Miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä kotona?
Vanhemmilla on merkittävä rooli lapsen puheen kehityksen tukemisessa. Arkiset tilanteet tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia kielen kehityksen edistämiseen hauskalla ja luonnollisella tavalla.
Tässä käytännön vinkkejä puheen kehityksen tukemiseen:
- Puhukaa paljon – Kuvailkaa ääneen mitä teette, mitä näette ja mitä tunnette. “Nyt äiti laittaa sinulle punaisen paidan. Se on pehmeä, eikö niin?”
- Lukekaa kirjoja päivittäin – Lukeminen kehittää sanavarastoa ja tukee kielellistä kehitystä. Pienelle vauvalle voi lukea kuvakirjoja, isommalle monipuolisempia tarinoita.
- Laulakaa ja loruttelkaa – Musiikki ja rytmiset lorut tukevat kielen kehittymistä ja tekevät oppimisesta hauskaa.
- Nimetkää asioita – Osoittakaa ja nimetkää esineitä, värejä, muotoja ja tekemisiä arjessa.
- Käyttäkää ilmeitä ja eleitä – Tukekaa puhetta ilmeillä ja eleillä, jotka auttavat lasta ymmärtämään.
- Toistakaa ja laajentakaa – Jos lapsi sanoo “auto”, voitte toistaa ja laajentaa: “Niin, siinä on punainen auto. Se ajaa kovaa!”
- Leikkikää vuorovaikutuksellisia leikkejä – Piiloleikki, kukkuu-leikki ja muut vuorotteluun perustuvat leikit opettavat kommunikaation perusteita.
Erityisen tärkeää on antaa lapselle aikaa ilmaista itseään ja vastata hänen aloitteisiinsa. Sen sijaan että kysyisitte jatkuvasti kysymyksiä, kommentoikaa lapsen tekemisiä ja kannustakaa häntä kertomaan itse. Välttäkää myös liiallista ruutuaikaa, sillä se voi vähentää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, joka on kielen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää.
Jos lapsellanne on jo todettu puheen kehityksen viivästymä, puheterapeutti antaa yksilöllisiä harjoituksia kotona tehtäväksi. Niiden säännöllinen toteuttaminen osana arkea on tärkeää edistymisen kannalta.
Mitä muistaa lapsen puheen kehityksestä: yhteenveto vanhemmille
Lapsen puheen kehitys on yksilöllinen matka, jossa jokainen etenee omaan tahtiinsa. Tärkeimmät asiat, jotka vanhemman kannattaa muistaa:
- Huolestuttavia merkkejä ovat jokelluksen puuttuminen 9 kk ikäisellä, sanojen puuttuminen 18 kk ikäisellä ja kahden sanan lauseiden puuttuminen 2,5-vuotiaalla.
- Luota vanhemman intuitioosi – jos olet huolissasi, hakeudu arvioon matalalla kynnyksellä.
- Varhainen puuttuminen on avainasemassa – älä jää odottamaan että “kyllä se siitä”.
- Tue puheen kehitystä arjessa lukemalla, laulamalla, leikkimällä ja keskustelemalla.
- Anna lapselle aikaa ilmaista itseään ja vastaa hänen aloitteisiinsa.
On tärkeää muistaa, että puheen viivästyminen ei aina tarkoita vakavaa ongelmaa. Monet lapset, joilla on viivettä varhaisessa puheessa, saavuttavat ikätoverinsa myöhemmin ilman erityisiä ongelmia. Toisaalta riittävän varhain aloitettu tuki auttaa niitä lapsia, jotka sitä tarvitsevat, ja ehkäisee mahdollisia myöhempiä haasteita esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa tai koulussa.
Tarjoamme matalan kynnyksen mahdollisuuden keskustella lapsesi kehityksestä asiantuntijoidemme kanssa. Videopohjainen vastaanottomme säästää perheen aikaa ja vaivaa, kun arvio voidaan tehdä suoraan kotoa käsin. Muista, että vanhemman huoli on aina riittävä syy hakea apua – kysy rohkeasti neuvoa, jos jokin lapsesi puheen kehityksessä mietityttää.
